Esittelyssä Valmennuspäällikkö Tiit Kaasik

Nimeni on Tiit Kaasik. Olen 47-vuotias Virkkalassa asuvan 4 hengen perheen jäsen, perheessämme Robert 5 v., Aliaksander kohta 18 v. ja vaimoni Varvara.  Olen Suomessa asunut alkaen 2008.

Historiani urheilun parissa.

Tiit Kaasik

Niin pitkältä, kun muistan itseä, olen urheilut ja pelannut eri pelejä. Koulunkäynnin alussa heti tulivat jalkapallo, sulkapallo, purjehtiminen ja onneksi palkintokaappi täynnä eri diplomeja ja mitaleja, on mitä muistaa. Jalkapallon vierestä sulkapallon Viron mestaruuden D-ikäryhmän pronssi ja purjehtimisessa Neuvostoliiton miesten ”470” luokan 11 sija. Kuka tekee paljon se myös jaksaa paljon.

Olen elämässä harrastanut eri urheilulajeja ja on aina ollut tärkeä rooli jalkapallolla, joka on seurannut minua aina, välillä pääharrastuksena, välillä tärkeänä osana kuntopiirin parantajana. Pelaajana olen pelannut oma kotikaupungin Tartton juniori edustusjoukkueessa ja olen ylpeä siitä.  Olen ollut onnekas että pääsin lukion aikana Tallinnan urheiluakatemiaan, niin että samassa luokkahuoneessa oppimista missä kovin monta eri urheilulajin sen aikana juniori maailmatähtiä. Meininki oli siellä tosi ammattilaista ja mielenkiintoista. Ensimmäiset vinkit urheilupsykologiasta ja pedagogiikasta, valmentamisesta sain varmasti sieltä ja jatkoksi tulivat opinnot Tarton yliopistossa urheiluvalmennus/liikunta alalla ja sen vierestä valmennustyöt.

Ison valtion kaatumisen jälkeen ei tuonut enää valmennustyö leipä pöydälle ja niin ”sukkelatuin” liikemaailmaan. Jalkapalloparin tulin takaisiin kun lähes 15 vuoden tauon jälkeen kaverit kutsuivat minut uudestaan jalkapalloharjoituksiin ja niin sai nyt jo ikämiehenä pelattu Viron miesten 4. ja 3. sarjoja ja ollut kerta myös 4. sarjan paras maalintekijä ja oman seuran Turba NJK paras ”vanhus”. Samana aikana aloitin samassa seurassa valmentajauran koska poikani oli tullut just sen ikäiseksi että voisi aloittaa harjoittelemista ja niin sai samassa seurassa oltu lähes 4 vuotta kolmen ikäryhmän valmentajana. aika meni tosi nopeasti ja yhtäkkiä poika siirtyi pelaamaan FC Floran riveihin ja minä saman P95 apuvalmentajaksi, ei päivätyön iso kuormitus antanut myös loputtomasti mahdollisuutta vetää kolmea ryhmää.

Yhtäkkiä päivätyöt toivat minut 6 vuotta sitten Suomeen kun Seliö Boats OY omistaja Niilo Seliö kutsui minut hänen uuden tehtaan valmistamaan ”Yamarin” moottoriveneitä. Ei mennyt paljon aika kun käynnistettiin firman oma jalkapallotoiminta.  Sattumalta vuonna 2010 kutsuttiin minut Lopa P 96 valmentajille kahdeksi kerraksi sijaiseksi ohjamaan harjoituksia, sen jälkeen kesällä jo valmentajaksi. En olisi uskonut että se on vasta alku. Puolitoista vuotta myöhemmin olivat ne samat 2. sarjan pojat voittanut Espoon Talvisarjan, alueellisen futsal sarjan pronssin, kesällä 2011 2. sarjan ja syksyllä alueellisen ykkösen.

Samana vuonna tammikuussa olin aloittanut FC Honkassa heidän reservijoukkueen Pallohonkan jojo´n  tehtävän ja P 99 harrastejoukkueen valmentamista (ensimmäisen sarjaottelun tulos ikäluokan 3.sarjassa oli tosi ”makea” 0-17 tappio). Jatkoksi 24/7 valmentajatyötä, koska päässä pyörii aina kysymykset miten saisi olla parempi valmentaja ja joukkueeni pärjäisi paremmalla tavalla. Kaikkien päätteeksi ja kruunuksi on tullut vuona 2013 Honka 99 akatemian päävalmentajana aluesarjan voitto.

Elämä kun satu voisi useampi kaveri kertoa, mutta se on vaan se kiiltävämpi puoli, kyllä riittää myös muita tapahtumia. Kaikki mitä omassa elämässä olen saavuttanut, on se ollut aina jatkuvan työn ja oppimisen tulos. Se missä en ole onnistunut on välillä liian korkeiden toivojen pystyttäminen itselle ja läheisille. Valitettavasti kaikille korkeuksille en pysty nousemaan.

Miksi olen mukana

Olen pitkä aika toivonut että olla niin kun nuorosuudessa päätoiminen valmentaja. FC Wild kautta on se nyt toteutunut.  Todella loistava on olla rakkaan lajin parissa ja pyrkiä antaa oman osuutensa FC Wild kehittymiselle ja seuran väestön avulla tekemään FC WILD:ista vielä parempi seura.